Tornit luokitellaan yleensä muodon mukaan viiteen tyyppiin: pikarin-muotoinen, kissan-pään-muotoinen, (shàng)-muotoinen, (gān)-muotoinen ja tynnyrin-muotoinen. Ne luokitellaan myös käyttötarkoituksen mukaan jännitystorniin,{7}}suoraviivapylväisiin, kulmatorneihin, transponointitorneihin (johtimien vaiheen vaihtamiseen tarkoitetut tornit), päätetornit ja risteystornit.
Voimajohdoissa tehtävänsä perusteella tornit voidaan luokitella suora{0}}linjatorniin, vetotorniin, kulmatorneihin, transponointitorneihin, risteystorneihin ja päätetorneihin. Suorat-linjatornit ja kiristystornit pystytetään linjan suorille osille; kulmatornit pystytetään voimajohdon mutkille; ylitettävän kohteen molemmille puolille pystytetään korkeat ylitystornit; transponointitornit asennetaan säännöllisin väliajoin tasapainottamaan kolmen johtimen impedanssia; ja päätetornit pystytetään sinne, missä voimajohto liittyy sähköasemarakenteeseen.
Voimajohtojen pylväät ovat käytettyjen rakennemateriaalien perusteella pääosin teräsbetonipylväitä ja rautapylväitä. Yleisen rakenteellisen vakauden säilyttämisen näkökulmasta ne luokitellaan itsekantaviin-torneihin ja harustettuihin torneihin. Voimansiirtotorneja on erilaisia rakenteellisia muotoja. Kotimaassani jo rakennettuja voimajohtoja tarkasteltaessa voidaan todeta, että rautatorneja käytetään yleisesti yli 110 kV:n jännitetasoilla, kun taas teräsbetonipylväitä käytetään yleisesti alle 66 kV:n jännitetasoilla. Tornijohtimia käytetään tasapainottamaan tornin sivuttaiskuormaa ja johtimen jännitystä, mikä vähentää taivutusmomentteja tornin pohjassa. Harjalankojen käyttö vähentää tornimateriaalien kulutusta ja alentaa linjan kustannuksia. Harjattuja torneja käytetään yleisesti reiteillä tasaisessa maastossa. Tornin tyypin ja muodon valinnan tulee perustua laskelmiin, joilla varmistetaan sähkövaatimusten täyttyminen, ottaen huomioon myös voimajohdon jännitetaso, piirien lukumäärä, maasto-olosuhteet ja geologiset olosuhteet. Sopiva tornityyppi tiettyyn hankkeeseen tulee valita käytännön näkökohtien perusteella, ja taloudellisten ja teknisten vertailujen avulla tulee valita teknisesti edistynein ja taloudellisesti järkevin tornityyppi.